Entä ihmisten oikeudet?

Ympäristönsuojelutarkastaja Petri Huovila kirjoitti Karjalaisessa (25.2.) turkistarhoihin kohdistuneista kuvausiskuista, jotka tehtiin samaan tapaan kuin parin vuoden takaiset iskut tuotantoeläinlaitoksiin. Seuraa siis jälleen kerran dialogia, jossa kontekstistaan irrotettuja lauseita kommentoidaan kirjoittajan itsetuntoa nostattavilla pikkunäppärillä vastauksilla.

K: Voiko kukaan tai tuleeko kenenkään ottaa vakavasti laittomasti hankittua todistusaineistoa?

V: Kuvamateriaalin ottaa vakavasti ainakin eläinsuojeluväki ja ilmeisesti myös media, koska julkaisivat videot ja järjestivät niistä myös keskustelua. Asian ottaa ilmeisen vakavasti myös kansa, joka on tahoillaan käynyt keskustelua asiasta. Ainoat, jotka eivät tunnu ottavan asiaa vakavasti, on Sirkka-Liisa Anttila, Suomen hallitus ja eduskunta.

K: Jos tuhannen eläimen joukossa on muutamia vioittuneita, niin mitä sitten? Onko asialla oikeasti jotain merkitystä?

V: Lähdetään nyt vaikka tuosta luvusta, jonka itsekin toit jo esille. Maailmasta löytyy eläinlajeja, jotka elävät jopa kymmenientuhansien laumoissa/parvissa, siinä ei ole mitään kummallista. Tällaiseen laumaan mahtuu tietenkin myös niitäkin yksilöitä, jotka ovat vioittuneita oman toimintansa tuloksena. Voin kuitenkin taata, että yhdenkään tällaisen lajin luonnollinen elinympäristö ei ole pieni häkki, jossa joku muu eläinlaji on sen pakottanut "elämään". Luonnossa eläimillä ei käsittääkseni esiinny myöskään psyykkisiä ongelmia, joita em. häkit tuntuvat niille aiheuttavan. Että sitä sitten, Petri. Ihmisen teoista seuraa myös ihmisen vastuu.

K: Toki niin ihmiset kuin eläimetkin on alunperin luotu vapauteen, mutta ihmiselle on annettu hallitsijan asema maan päällä. Sen perusteella meillä on lupa ja velvollisuus hyödyntää luomakunnan anteja sopivilla tavoilla.

V: Tässä Petri on tavallaan oikeassa: ihminen itse on antanut itselleen hallitsijan aseman maan päällä. Sopimusta valmisteltaessa ei kuitenkaan ole kuultu sopimuksen toista puolta, eläinkuntaa, joten sopimus on täysin yksipuolinen eikä sitä siten voida pitää pätevänä. Luulen tosin, että Petri viittasi tässä johonkin ylevämpään tahoon, jonka sopimuksia ei ihmisen tai eläimen käy kiistäminen. Sama taho kaiversi aikoinaan ne kuuluisat taulut, joissa luki muun muassa "Älä tapa".

K: Älkäämme inhimillistäkö eläimiä, vaikka ne elokuvissa osaavatkin puhua, itkeä ja nauraa, muistella menneitä ja suunnitella tulevaisuutta.

V: Hetkinen, hetkinen! Epätasa-arvoa havaittu! Miksi sinä saat käyttää vanhaa kirjaa oikeutuksena eläinten tappamiselle, mutta eläinoikeusaktivistit eivät saa käyttää vaivalla ja suurella rahalla tehtyjä elokuvia omina lähteinään?

K: Eläimet eivät ole inhimillisiä olentoja, vaikka eläinaktivistit ehkä ajattelevat ihmisenkin olevan vain yksi eläinlajeista.

V: Eläinaktivistien lisäksi näin ajattelee myös tiede, jonka mukaan ihminen on polveutunut apinoista ja on siten itsekin eläin. Pidemmälle kehittynyt kylläkin, mutta silti eläin. Apinoista polveutumisen todistavat biologit DNA-vertailuineen ja ympäristönsuojelutarkastajat mielipidekirjoituksineen.

K: Eivät häkitetyt turkiseläimet tai kanata välttämättä voi huonosti, vaikka meitä saattaa säälittääkin niiden elinolojen ankeus. Ehkäpä eläimet jopa nauttivat turvallisesta, suojatusta kopperostansa ja siitä, että saavat olla luomakunnan "herran" palveluksessa, kuka tietää?

V: Jos eläimet palvelisivat herraa samanlaisella sokeudella kuin ympäristönsuojelutarkastaja Petri Huovila palvelee omaansa, päästäisin eläimet pahasta ihan itse.

Kasvisruokapäivä

Facebookissa on jo jonkun aikaa kiertänyt linkki Helsingin kaupunginvaltuustossa kuvattuun videoon, jossa esitellään kasvisruokapäivästä käydyn keskustelun parhaat/pahimmat kommentit. Videon innoittamana kävin lukemassa myös Helsingin Sanomien mielipidepalstaa, jossa asiaa on myös puitu varsin runsaasti.

Pakollisen kasvisruokapäivän vastustajien kommentit on karkeasti jaettavissa kolmeen kategoriaan. Ensinnäkin kritiikki kohdistuu itse kasvisruokaan, sen makuun ja ravintosisältöön ja niiden kautta lasten terveyteen. Kasvisruoan ei kertakaikkiaan uskota voivan maistua hyvälle, joka ajaa lapset joko syömään hampurilaisia tai olemaan kokonaan syömättä. Lisäksi kasvisruoan ei uskota pystyvän täyttävän lasten vatsaa, koska sen ravintosisällön katsotaan olevan niin mitätön. Argumentit vaikuttavat perustuvan joko huonoihin kokemuksiin tai silkkaan tietämättömyyteen ruoasta sekä sen tekemisestä ja keskiverto verkkokeskustelija tuntuukin tietävän yhtä paljon kasvisruoasta kuin minä tiedän ajan kaareutumisesta.

Toiseksi kasvisruoan "pakkosyöttämisen" nähdään vähentävän lasten valinnanvapautta. Tämä on sellainen argumentti, joka vaatisi paljon syvällisempää tutustumista valinnanvapauteen, sosiaaliseen konstruktionismiin ja moneen muuhun, johon ainakaan minun resurssini eivät tällä haavaa riitä. Kolmas kategoria on sekalaiset kommentit, jotka osuvat asian viereen tai vielä kauemmas. Seuraavassa esimerkkejä kaikista edellämainituista kategorioista ja pikkunokkelia vasta-argumentteja niihin.

K: Eikös sitä pitäisi sitten olla liharuokapäivä, jolloin ei tarjoilla kasvisvaihtoehtoa? -Sokea oikeus

V: Ei. Ensinnäkin puhdasta "liharuokaa" ei käytännössä ole, vaan kaiken ruoan perustana on kasvikset eri muodoissaan. Toiseksi, lihansyönnistä kieltäytymisen takana on muutakin kuin ruoan maku tai ravintosisältö, johon lihansyönnin puolustajat mieluusti vetoavat. Taustalla on usein ekologiset tai eettiset arvot, joiden perusteella liha koetaan "pahaksi" eikä sitä näin ollen haluta syödä. Vastaavanlaista suhtautumista kasviksiin en sen sijaan ole nähnyt. Toki jos jollakin on eettiset, uskonnolliset tai muut perustelut päivän pakolliselle lihansyönnille juuri koulussa, se hänelle sallittakoon.

K: Mikä oikeus joillakin poliitikoilla on päättää lasteni ruokailusta omien ideologisten päähänpinttymiensä mukaan? -espoolainen

V: Kyseessä lienee sama oikeus kuin esimerkiksi lapsiesi koulujen lakkauttamisesta, sijaisten palkkaamatta jättämisestä tai kouluterveydenhuollon laiminlyömisestä. Näitä oikeuksia jaetaan neljän vuoden välein "kunnan" järjestämissä "kuntavaaleissa", joissa toteutetaan "kuntademokratiaa".

K: Perustelut olivat siis puhtaasti ideologiset. -Koulumies

V: Kasvisruoan perusteleminen ilmastonmuutoksella ja eläinoikeuksilla on yhtä ideologista kuin sekaravinnon puolustaminen valinnanvapaudella. Tässä kieltäydytään näkemästä oman kannan ideologisuutta, mutta nähdään kuitenkin sen vaikuttavan toisen osapuolen argumentoinnin laatuun. Ideologian lisäksi kasvisruoan puolustaminen perustuu konkreettisiin todisteisiin ilmastonmuutoksesta, jolla on todettu olevan tekemistä myös lihateollisuuden kanssa. Lihansyönnin puolustaminen taas perustuu ainakin omalta kannaltani melko haperoihin perusteisiin, kuten edellä mainitut maku, ravintosisältö ja vaikeasti rajattava/hahmottuva valinnanvapaus.

K: Onneksi nämä ihmiset istuvat valtuustossa eivätkä sabotoi jonkun oikean työpaikan työpäiviä pitkillä ja tunteikkailla keskusteluilla kasvisruokapäivästä. Siis ihan oikeasti valtuustossamme istuu ihmisiä, jotka katsovat aiheelliseksi miettiä tällaisia asioita. -tkoo

V: Valtuustossa istuu myös ihmisiä, jotka miettivät toriparkkia, julkisten palvelujen supistamista tai niiden ulkoistamista. Ihan oikeasti.

K: Kasvikset menee alkupalana, mutta varsinaisena ravintona ne ovat kiistatta epäterveellinen vaihtoehto. -pelleilyä

V: Öö.. just.

Protestiäänivyöry!

Toisten tahojen on ollut hyvin vaikea niellä Perussuomalaistensaamaa äänivyöryä. Ainakin lehdistö on laittanut Timo Soinin saaman huikean äänisaaliin melko yksimielisesti Suomen kansan protestihengen piikkiin. Omasta mielestäni kyseessä ei kuitenkaan ollut protesti, vaan täysin demokratian lakien mukainen mielenilmaus vallitsevaa järjestystä vastaan.

Oman käsitykseni mukaan protesti voitaisiin määrittää normien ulkopuolisena toimintana, pelin sääntöjen rikkomisena. Esimerkiksi liikennesääntöjä vastaan voi protestoida kävelemällä päin punaista valoa. Eli, jos vaaleissa olisi protestoitu, olisi kansan äänet saanut Aku Ankka, Mikki Hiiri tai Kekkonen. Tai sitten olisi äänestetty tyhjää. Joka tapauksessa olisi äänestetty jotain, joka ei ole "systeemin mukainen".

Mutta kuten vaalituloksesta käy ilmi, äänet annettiin henkilölle, joka on ihan oikeasti olemassa ja joka oli ehdolla vaaleissa aivan "systeemin mukaisesti". Soinin saamassa äänivyöryssä oli siis yhtä paljon protestia kuin käveltäessä päin vihreää valoa.

Positiivinen perjantai

Uuden Kulman valtaajat häädettiin keskiviikkoaamuna poliisin runsaalla ylivoimalla. Viittä unista valtaajaa varten oli paikalle tullut kolme poliisiautoa, joissa kuuleman mukaan oli myös poliisikoirat mukana. Lisäksi poliisit olivat varustautuneet mellakkakilvin ja pampuin. Valtaajat poistuivat talosta kuitenkin sovulla ja talon ovet suljettiin runsain raudoin.

Tämä ei tietenkään ollut viikon positiivinen juttu, sillä monet joensuulaiset ihmiset menettivät tärkeäksi kokemansa paikan. Häätö kuitenkin poiki parikin tapahtumaa, jotka olivat tunnelmaltaan aivan loistavia. Ensinnäkin häädön johdosta pidettiin talon kriisikokous, joka jatkui kaupunginjohtaja Meriläisen tenttaamisella taidemuseolla. Positiiviseksi tilanteen teki tunnelmaan sopiva sää: vettä satoi kaatamalla, mutta silti noin 70-henkinen jaksoi kuunnella kaupunginjohtajan ympäripyöreää puhetta lähes 45 minuuttia. Tapahtumasta uutisoi skandaalihakuisesti Karjalainen ja hiukan objektiivisemmin Uljas.

Toinen häädön johdosta syntynyt tapahtuma oli seuraavana päivänä pidetty suunnittelukokous, josta muodostui spontaani mielenosoitus ja joka jatkui lyhyehkönä kadunvaltauksena. Tunnelma oli katossa kummassakin tapauksessa ja ainakin minuun tapahtumissa vallinnut yhteishenki valoi uskoa talon takaisin saamisesta. Taistelu jatkukoon!

Ubiikkiyhteiskuntaa a'la Kasvi

Kävin eilen kuuntelemassa Joensuun Vihreiden Nuorten järjestämässä Punkkua ja politiikkaa - tapahtumassa Jyrki Kasvin alustuksen aiheesta ubiikkiyhteiskunta. Lyhyehkösti sanottuna ubiikkiyhteiskunta on tietoyhteiskuntaa seuraava vaihe, jossa teknologia ei ole ainoastaan läsnä kaikkialla, vaan se on myös omatoimista ja "älykästä" vanhaan teknologiaan verrattuna. Oikeastaan vasta ubiikkiyhteiskunnassa teknologia on läsnä kaikkialla, sillä tietoyhteiskunnassa teknologia on vielä melko pitkälti johdon tai kaapelin päässä. Mobiliiteknologian kehityksen myötä tietotekniikka lähtee kävelemään ja Kasvin sanoja käyttäen "koko maailma on taskussa". Esimerkkinä tietoyhteiskunnan ja ubiikkiyhteiskunnan erosta Kasvi käytti auton parkkeeraamista. Tietoyhteiskunnassa auton parkkimaksun voi maksaa kännykällä kun taas ubiikkiyhteiskunnassa auton ja parkkiruudun tietokoneet keskustelevat parkkimaksuista ynnä muista asioista keskenään ja suorittavat esimerkiksi maksut.

Kasvin mukaan teknologia on perinteisesti nähty arvovapaana alueena, jota se ei kuitenkaan ole. Hän puhui teknologian arvolatautuneisuudesta käyttäen esimerkkinä internetin kehitystä. Teknologian kehitykseen vaikuttaa hänen mukaansa ympäröivä kulttuuri vallitsevine arvoineen ja näkemyksineen ja näin ollen internetin kehitykseen vaikutti suuresti 1970-luvun hippiliikkeen avoimuus, joka näkyy myös internetin perustavanluonteisena avoimuutena nykypäivänäkin, kuten tekijänoikeuslobby on ikäväkseen huomannut. Kasvi kysyikin, että mitä jos internet olisi kehitetty Neuvostoliitossa tai Kiinassa? Olisiko internet silloinkin avoin? Kasvin mukaan "ei välttämättä".

Olipa internetin kohtalo niin tai näin, teknologian arvolatautuneisuus herätti kysymyksen siitä, minkälainen on se arvomaailma, jossa nykyisiä teknologioita suunnitellaan ja miten se vaikuttaa teknologian käyttöön pitkällä tähtäimellä? Mitä ovat ne arvot, joita teknologiaan koodataan sisään?

Kasvin mukaan homma toimii myös toiseen suuntaan eli teknologia vaikuttaa myös kulttuuriin. Esimerkiksi puhelinen yleistyminen sai aikoinaan täysin odottamattomia muutoksia aikaan. Kun ihmiset eivät enää olleet riippuvaisia kasvokkain käytävästä vuorovaikutuksesta, ainakin varakkaimmat ihmiset saattoivat valita asunpaikkansa melko vapaasti välittämättä siitä, asuiko alueella "heidän porukkaansa". Nykyteknologian mukanaan tuomista muutoksista yksi suurimmista lienee ihmisten ja tiedon välisen suhteen muuttuminen. Kaikkialla oleva ja melko vapaasti saatava tieto on murtanut aiemmin itsestäänselvyytenä pidettyjä tekijänoikeuksia ja muutoinkin hämärtänyt rajaa oman ja yhteisön välillä.

Toinen asia, jonka Kasvi varsin onnistuneesti nosti esille, oli teknologian käytön kaksisuuntaisuus. Harvapa lienee tullut ajatelleeksi, että elämää helpottamaan tarkoitut keksinnöt, kuten RFID -tunnistesirut, helpottavat myös rikollisten toimintaa. Kuten sanottu, sirut todellakin ovat tunnistesiruja. Niiden avulla tiedetään vaikkapa TV:n malli, lapsen sijainti kadulla tai muuta vastaavaa. Kasvin mukaan oikeanlaisen laitteen omistavalle varkaalle ei ole temppu eikä mikään koota tietoja kotitalouksissa käytettävästä elektroniikasta ja suunnitella yöllisiä keikkojaan tietojensa perusteella.

No, onneksi jokuveli valvoo.

Kaupunki kuuluu kaikille!

Vappuaattonoa noin 25-henkinen Vapaa Joensuu -kollektiivi valtasi kauppakeskus Iso-Myyn hetkeksi omaehtoiseen ja epäkaupalliseen käyttöön. Tarkoituksenaan kollektiivilla oli osoittaa, miten julkinen tila on alistettu pelkästään kaupalliseen käyttöön jättäen ihmisten omat tarpeet syrjään. Valtaus alkoi noin 14.20 ja lähes heti valtauksen alettua paikalle saapui kauppakeskuksen vartija ja vähintään viisi poliisia, jotka ajoivat meidät pois "kiinteistön omistajan käskystä". Kiinteistön omistaja itsekin oli paikalla seuraamassa valtausta, muttei vaivautunut laskeutumaan ylhäisyydestään keskustelemaan valtaajien vaatimuksista tai näkemyksistä yhteisen tilan ongelmista.

Tapahtuma - etenkin poliisien ripeä toiminta järjestyksen palauttamiseksi, kiitos siitä! - toi hienosti esille nykyisen julkisen tilan päätarkoituksen, kuluttamisen ja pääoman arvon lisäämisen sekä lisäksi sen, että juuri minkäänlaista poikkeavaa käyttäytymistä näissä tiloissa ei hyväksytä. Ihmiset on ikäänkuin syrjäytetty valtavan kulutuskoneiston osiksi: omaa elämäänsä saa elää, kunhan se tapahtuu talouden ehdoilla. Täysin harmiton - lukuunottamatta heränneitä ajatuksia - ja väkivallaton toiminta ollaan valmiita tukahduttamaan jopa väkivalloin.

Taistelu aidosti julkisen julkisen tilan puolesta jatkukoon!

Tarinoista Suomesta

Helsingin Sanomat uutisoi eilen Suomen tulevasta työvoimapulasta ja sen ratkaisuyrityksistä. Uutisen mukaan Suomeen tarvitaan lisää työvoimaa, myös ulkomailta. Ja lisäksi Uutisessa oli haastateltu työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman johtajaa Rauno Vanhasta. Vanhasen mielestä "haaste on erittäin kova ja luvut hurjia. Me selviämme siitä, kun kaikkien suomalaisten työuria saadaan pidemmäksi alusta, keskeltä ja lopusta. Lisäksi meidän pitää tehdä työmme nykyistä tuottavammin". Alusta, keskeltä ja lopusta? Eihän sitä enää muualta voikaan venyttää..

Käytännössä työuran pidentäminen alusta tarkoittaisi koulun aloittamista yhä aikaisemmin, jotta koulutus saataisiin mahdollisimman ajoissa suoritetuksi. Kouluikää tulisi ilmeisesti laskea kuuteen tai jopa viiteen vuoteen. Mitäpä siitä, että osa lapsista ei ole valmis kouluun vielä 7- tai 8-vuotiainakaan? Tai siitä, että lapsella tulee olla oikeus lapsuuteen?

Toisaalta työuran pidentäminen alusta voisi tarkoittaa koulutuksen lyhentämistä loppupäästä. Valmistumiaikatauluista voitaisiin ottaa löysät pois tai opintotukiaikaa lyhentää (nythän opintotukea saa huimat 70 kuukautta!). Huomioon ei toki kannata ottaa sitä tosiasiaa, että jo nyt opiskelijoilla tekee tiukkaa valmistua Aikataulun mukaan. Ja toisaalta opiskelijoilla ei kesällä ole muita tulonlähteitä kuin työ tai opintotuki, joten opiskelua ja työtä on yhtäjaksoisesti kolmesta kuuteen vuotta. Ja niinkuin saduissa usein käy, myös työelämä saa lopulta työläisensä, loppuunpalaneina tosin.

Keskeltä pidentäminen voi tarkoittaa montaa asiaa: lyhennettyjä tai kokonaan poistettuja vanhempainvapaita ja lomia, pidempiä työpäiviä, poistettuja kahvitaukoja.. Tai ehkä lisäämme viikkoon yhden työpäivän lisää?

Ja vielä pitäisi työuraa lyhentää lopustakin, joka tarkoittaa eläkeiän nostamista yhä korkeammalle. Tiristetään vanhemmista ihmisistä se viimeinenkin pisara pois.

"Samaan aikaan toisaalla.."

Helsingin Sanomat uutisoi eduskunnan satavuotisjuhliin käytetyistä verovaroista. Suomen kansalaisten maksamista verorahoista otetulla 5,5 miljoonalla eurolla - joka on ilmeisesti varsin kohtuullinen summa - saatiin hankittua muun muassa seuraavia hyödykkeitä:

• muistomerkki pikkuparlamentin eteen
• uusi ulkopoliittinen instituutti
• naisjärjestöjen vakinaistettu valtionapu (Jotain hyvääkin..)
  
• puhemiesten muotokuvakirja
• ensimmäisten kansanedustajien matrikkeli
• ooppera
• eri puolilla maailmaa kiertänyt juhlanäyttely
• juhla, jonne saapui edustajia "Uudesta-Seelannista asti"
• 12-osainen kirjasarja
  

Kaikki tämä VAIN 5,5 miljoonalla eurolla! Hmm, mitähän muuta sillä rahalla olisi voinut tehdä?

Uutisessa Paavo Lipponen kertoi, että hänen mielestään rahojen käyttöä "voi hyvin puolustaa Suomen kansalle". Lipposen puolustus on ihan ymmärrettävää, sillä Lipponen on ollut kirjoittamassa kirjasarjan viimeistä osaa, jonka nimi on "Suomen ja kansanvallan haasteet".

Ainakaan minulle ei ole epäselvää, mitä nämä haasteet ovat.

Kokoomus, nykypäivän Augustus

"Siihen aikaan antoi keisari Kokoomus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava järjetön verollepano. Tämä verollepano ei ollut ensimmäinen ja se tapahtui Vanhasen ollessa Suomen käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa, jotka oli hiljakkoin liitetty toisiinsa kuntaliitosten jumalallisella tuella." (Sam. 42:1-3)

Tämän päivän Vihreässä Langassa kirjoitettiin Suomen Kokoomusnuorista, jotka vaativat maanpuolustusveroa. Maanpuolustusvero lankeaisi maksettavaksi niille, jotka eivät vapaaehtoisesti osallistuisi maanpuolustukseen. Ilmeisesti tämä tarkoittaisi sitä, että naiset, vanhukset ja opiskelijat tulisivat verollepantavaksi. Paitsi tietenkin jos osallistuisivat maanpuolustukseen. Saatan olla väärässä, mutta eikös me jo makseta "maanpuolustusveroa" kaiken muun veron mukana?

Mitähän seuraavaksi? Kristillisdemokraatit varmaan ehdottavat uutta kirkollisveroa, jota maksaisivat kaikki, jotka eivät usko Jumalaan..

EU-neuvottelut

MTV3 uutisoi ihan hetki sitten Lissabonissa meneillään olevasta kokouksesta, jossa sovitaan EU:n tulevasta "uudistussopimuksesta". Uuden sopimuspaketin suurimpia muutoksia on MTV3:n mukaan muun muassa se, että asioiden käsittelyssä ei enää tarvitse päätyä konsensukseen, vaan päätökset perustuvat tulevaisuudessa maiden väkilukuun. Näin ollen kolme suurinta maata ja yksi pieni maa saavat käytännössä veto-oikeuden esityksiin. Toinen suuri muutos tapahtuu jäsenmaiden täysivaltaisuudessa esimerkiksi ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Se nimittäin luovutetaan Europpan Unionille.

Mutta ei huolta! Pääministerimme Matti Vanhanen "YRITTÄÄ jutella asiasta EU:n komission puheenjohtajan Jóse Manuel Barroson kanssa". Kiitos Matti! Olet ihan vitun iso sankari.

Antisemitismiä ja muovipusseja

Meinasin kirjoittaa tänään muovipusseista, mutta eteen sattuikin paljon parempi aihe: juutalaiset ja antisemitismi.

Etelä-Suomen Sanomissa (25.9.) uutisoitiin Iranin presidentti Mahmud Ahmadinejadin vierailusta New Yorkissa. Vierailunsa aikana Ahmadinejad muun muassa puhui Columbian yliopistossa, joka nosti melkomoisen äläkän USA:n juutalaisjärjestöissä. ESS kertoo useimpien juutalaisjärjestöjen vaatineen Columbian yliopistoa perumaan Ahmadinejadille esitetyn kutsun puhua yliopistossa, koska hän on aiemmin vaatinut Israelin pyyhkäisemistä pois kartalta.

Puheensa lisäksi Ahmadinejad halusi laskea seppeleen WTC-tornien raunioille. Aie tietenkin järkytti amerikkalaisia. Condeleezza Rice kertoi haastattelussa, että "olisi irvailua, jos 'terrorismin luultavasti suurin tukija, juutalaisten holokaustin kyseenalaistaja ja muiden maiden kartalta pyyhkäisemisen puolesta puhuva henkilö' kävisi Ground Zero -paikalla". Bush komppasi Condoleezzaa ja totesi ymmärtävänsä, "ettei paikalle haluta jotakuta, jonka valtio tukee terrorismia". Kaupungin viranomaiset kielsivätkin käynnin vedoten turvallisuussyihin.

Mua on alkanut ärsyttää se, miten ihmiset käyttävät holokaustia syynä milloin mihinkin. Varmaan käyttivät sitä aseenaan Euroviisuissakin, kun äärettömän provosoivaa "Push the button" -laulua ei tahdottu päästää läpi. Miten holokaustin kieltäminen ja 9/11 -iskujen paikalla käynti liittyvät toisiinsa? Käsittääkseni iskuilla ei ollut mitään tekemistä juutalaisuuden kanssa, vaan se oli isku USA:ta vastaan. Ja suurin osa amerikkalaisista ei taida olla juutalaisia, eihän? Entä miten holokaustin kieltäyminen liittyy siihen, että ei voi puhua yliopistolla? Yliopistomaailmanhan ennen muita pitäisi olla avoin kaikenlaiselle keskustelulle, poiketkoon se valtavirrasta tai "totuudesta" miten radikaalisti tahansa. Vai vallitseeko yhdysvaltalaisessa yliopistomaailmassa "yksi totuus", jota Ahmadinejadin ei sovi tulla kyseenalaistamaan?

No, jotain niistä muovipusseistakin. Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Kari Teppola on sitä mieltä, että muovipussien ansiosta jätekuljetus on tänä päivänä siistiä toimintaa. Ilmeisesti mikään muu pussi ei kelpaa jätteenkuljetukseen.. Kiitos muovipussi!