Ubiikkiyhteiskuntaa a'la Kasvi

Kävin eilen kuuntelemassa Joensuun Vihreiden Nuorten järjestämässä Punkkua ja politiikkaa - tapahtumassa Jyrki Kasvin alustuksen aiheesta ubiikkiyhteiskunta. Lyhyehkösti sanottuna ubiikkiyhteiskunta on tietoyhteiskuntaa seuraava vaihe, jossa teknologia ei ole ainoastaan läsnä kaikkialla, vaan se on myös omatoimista ja "älykästä" vanhaan teknologiaan verrattuna. Oikeastaan vasta ubiikkiyhteiskunnassa teknologia on läsnä kaikkialla, sillä tietoyhteiskunnassa teknologia on vielä melko pitkälti johdon tai kaapelin päässä. Mobiliiteknologian kehityksen myötä tietotekniikka lähtee kävelemään ja Kasvin sanoja käyttäen "koko maailma on taskussa". Esimerkkinä tietoyhteiskunnan ja ubiikkiyhteiskunnan erosta Kasvi käytti auton parkkeeraamista. Tietoyhteiskunnassa auton parkkimaksun voi maksaa kännykällä kun taas ubiikkiyhteiskunnassa auton ja parkkiruudun tietokoneet keskustelevat parkkimaksuista ynnä muista asioista keskenään ja suorittavat esimerkiksi maksut.

Kasvin mukaan teknologia on perinteisesti nähty arvovapaana alueena, jota se ei kuitenkaan ole. Hän puhui teknologian arvolatautuneisuudesta käyttäen esimerkkinä internetin kehitystä. Teknologian kehitykseen vaikuttaa hänen mukaansa ympäröivä kulttuuri vallitsevine arvoineen ja näkemyksineen ja näin ollen internetin kehitykseen vaikutti suuresti 1970-luvun hippiliikkeen avoimuus, joka näkyy myös internetin perustavanluonteisena avoimuutena nykypäivänäkin, kuten tekijänoikeuslobby on ikäväkseen huomannut. Kasvi kysyikin, että mitä jos internet olisi kehitetty Neuvostoliitossa tai Kiinassa? Olisiko internet silloinkin avoin? Kasvin mukaan "ei välttämättä".

Olipa internetin kohtalo niin tai näin, teknologian arvolatautuneisuus herätti kysymyksen siitä, minkälainen on se arvomaailma, jossa nykyisiä teknologioita suunnitellaan ja miten se vaikuttaa teknologian käyttöön pitkällä tähtäimellä? Mitä ovat ne arvot, joita teknologiaan koodataan sisään?

Kasvin mukaan homma toimii myös toiseen suuntaan eli teknologia vaikuttaa myös kulttuuriin. Esimerkiksi puhelinen yleistyminen sai aikoinaan täysin odottamattomia muutoksia aikaan. Kun ihmiset eivät enää olleet riippuvaisia kasvokkain käytävästä vuorovaikutuksesta, ainakin varakkaimmat ihmiset saattoivat valita asunpaikkansa melko vapaasti välittämättä siitä, asuiko alueella "heidän porukkaansa". Nykyteknologian mukanaan tuomista muutoksista yksi suurimmista lienee ihmisten ja tiedon välisen suhteen muuttuminen. Kaikkialla oleva ja melko vapaasti saatava tieto on murtanut aiemmin itsestäänselvyytenä pidettyjä tekijänoikeuksia ja muutoinkin hämärtänyt rajaa oman ja yhteisön välillä.

Toinen asia, jonka Kasvi varsin onnistuneesti nosti esille, oli teknologian käytön kaksisuuntaisuus. Harvapa lienee tullut ajatelleeksi, että elämää helpottamaan tarkoitut keksinnöt, kuten RFID -tunnistesirut, helpottavat myös rikollisten toimintaa. Kuten sanottu, sirut todellakin ovat tunnistesiruja. Niiden avulla tiedetään vaikkapa TV:n malli, lapsen sijainti kadulla tai muuta vastaavaa. Kasvin mukaan oikeanlaisen laitteen omistavalle varkaalle ei ole temppu eikä mikään koota tietoja kotitalouksissa käytettävästä elektroniikasta ja suunnitella yöllisiä keikkojaan tietojensa perusteella.

No, onneksi jokuveli valvoo.