perjantai 18. helmikuuta 2011

Soundtrack of my life

1. Amorphis - Black Winter Day

Tätä nyt on ihan turha käydä edes perustelemaan. "Tales from the thousand lakes" oli ensimmäinen levy, jonka ostin. Ikinä! Oli sen verran hurja levy, että kuuntelin sitä salassa. :D

2. The Cranberries - Zombie

Aikoinaan eli tosin kauan sitten Zombie ja loputon repeat sai hyvät naurut aikaan, ei tosin naapureille. Tätemmin kyseinen biisi kuuluu toisen bändin biisivalikoimaan.

3. Dream Theater - 6:00

Ensimmäinen DT:n biisi, jota kuunneltiin lähes loputtomasti Heinola-Instituutin auditoriossa. Se oli varmaan tämä biisi, joka sytytti meikäläisen progelle. Ja tiedoksi: alun rumpusoolo ei mene vieläkään, vaikka vuonna 1998 muuta uhosinkin..

4. CMX - Tuotanto vuosilta 1994-1998 (Aura-Vainajala)

CMX:ltä ei voi nimetä yhtä tiettyä biisiä, joka olisi se Todella Tärkeä. Tuolta neljän vuoden jaksolta on niin monta hyvää biisiä, jotka tuo hyviä muistoja.

5. Seremonimestari - Viesti

Viesti osuu niille vuosille kun kaveripiiri alko täysi-ikäistymään. Tätä soitettiin ihan helvetin monta kertaa kun ajeltiin pitkin kyliä ja polteltiin tupakkaa. Biisin sanatkin kuvaa aika osuvasti sitä, mitä silloin oli meneillään ja mitä sen jälkeen kävi. Viimeinen kesä.

"lähdin samoilta hiekkalaatikoilta ja pihoilta / joilta muutkin kotipojat vietiin nukkuun joka ilta / noilta kulmilta omenat vietiin naapurilta / papattien jäljet saattaa vielä löytyy asfaltilta"

6. Amorphis - On rich and poor

Tämä on se biisi, jota vihellettiin kaikilla niilla matkoilla Heinolasta Lahteen, Helsinkiin tai Kouvolaan. Toinen loistava viheltelybiisi oli Leisure Suit Larryn tunnusbiisi.

7. Sentenced - Sun won't shine

Näköjään aika monet mun elämäni biiseistä liittyy autoiluun. Tätäkin soitettiin ihan uskomattoman paljon niillä autoreissuilla kun kaikki ei ollut kunnossa. Kenelläkään.

8. Adam Strange - Traveller

Kesän 2009 soundtrack! Ensimmäinen interrail, enemmän tai vähemmän siistejä tapahtumia, paikkoja ja päihteitä.

9. Anti-Flag - Seattle was a riot

Näyttää myös siltä, että parhaat biisit liittyy jonkin tietyn vuoden kesään, kuten tämäkin. Tämä on ehdottomasti kesän 2003 soundtrackin ensimmäinen biisi. Nuoret miehet täynnä tarmoa, ideologiaa ja hyviä aikeita. Rahapula, juoksukaljat ja vahvaa kahvia.

10. Cradle of Filth - The forest whispers my name

Tämä oli se ensimmäinen biisi, jota kyllästymiseen asti veivattiin bändikämpällä soittouran alussa, metallikaudella.

11. The Garbage - Run baby run

Tämän hetken soitetuin biisi sekä bändikämpällä että soittimessa. Toimii vaan niin saatanan hyvin, että.. HUH!

12. Gary Jules - Mad World

Helvetin hyvä biisi, sopii loistavasti tämän hetkiseen fiilikseen.

tiistai 15. helmikuuta 2011

15 kirjaa

Nopea meemi bloginelvytysmielessä. Tehtävänanto sanoo: "listaa viisitoista kirjaa, jotka pysyvät mielessäsi aina. Ensimmäiset viisitoista, jotka muistat alle 15 minuutissa". Tehtävä tuntui todella helpolta, mutta täytyy myöntää, että mietin kirjoja lähemmäs puoli tuntia. Epäilemättä listasta puuttuu monia kirjoja, jotka eivät vain tulleet mieleen, mutta niitä paikkaa hyvin ansiokkaat kirjat.

1. John Steinbeck - Taipumaton tahto
2. John Steinbeck - Eedenistä itään
3. John Steinbeck - Vihan hedelmät
4. Heikki Hietamies - Sossu
5. Kimmo Jokinen & Kimmo Saaristo - Suomalainen yhteiskunta
6. Margaret Weiss & Tracy Hickman - Dragonlancen Kronikat & Legendat
7. John Steinbeck - Hyvien ihmisten juhla / Torstai on toivoa täynnä
8. Richard Sennett - Työn uusi järjestys
9. Don Rosa - Roope Ankan elämä ja teot 1 & 2
10. Ernest Hemingway - Kenelle kellot soivat
11. Sofi Oksanen - Puhdistus
12. Herbjorg Wassmo - Lasi maitoa, kiitos
13. Douglas Adams - Linnunradan käsikirja liftareille -trilogia
14. Dave Pelzer - Pimeän poika
15. Victor Malarek - Natashat

Ja ihan vertailun vuoksi lista, jonka löysin juuri. Lista on laadittu 9.9.2009:

1. John Steinbeck - Taipumaton tahto
2. John Steinbeck - Matka Charleyn kanssa
3. David Eddings - Belgarath
4. Weis & Hickman - Kronikat (3 kirjaa)
5. Ron McLarty - Polkupyörällä ajamisen taito
6. Michael Wallner - Pariisin huhtikuu
7. Margaret Weis - Hengen miekka
8. Ernest Hemingway - Kenelle kellot soivat
9. John Steinbeck - Hyvien ihmisten juhla & Torstai on toivoa täynnä
10. Jokinen & Saaristo - Suomalainen yhteiskunta
11. David Eddings - Belgarionin taru (5 kirjaa)
12. John O'Farrell - Parasta miehelle
13. Carl Honoré - Slow
14. Jostein Gaardner - Sofian maailma
15. Sofi Oksanen - Puhdistus

sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Kirkkonummelle syntyy arvolapsi

Kirkkonummelle ensi kevänä syntyvä arvolapsi sai tällä viikolla hintalapun, kun hollantilaisen isän, huippuosaaja Daniel De Vries'n, tuottama toinen sikiö huutokaupattiin Hollannissa.

Kirkkonummelainen Saaraniina Lassinen valittiin viime keväänä ainoana Suomesta yhdeksi sadasta naisesta, jotka astutettiin superosaajan spermalla. De Vries on kouluratsastuksen huippuosaaja, jota kansainvälinen lehdistö hehkuttaa. Siksi yllätys oli suuri, kun yli 6000 euroa maksanut supersperma oli huonolaatuista. "Se oli pakastespermaa, jonka liikkuvuus oli vain 25 prosenttia. Tietääkseni De Vries'n sperma on ollut yleensä hyvää, joten silloin oli hurja tunne, että tiineytyykö Saaraniina", muistelee Saaraniinan omistaja Suomen Valtio.

Astutus onnistui kesäkuussa kuitenkin kertalaakista. Nyt tulevan varsan markkina-arvokin jo tiedetään. Koska sen huutokauppa pidetään? "Sitähän me emme kauppaa! Olen kiinnostunut näkemään varsan livenä, joten odotamme siihen, että se syntyy", Valtio kauhistuu. Saaraniinan laskettu aika on toukokuun lopussa.

(Toim. huom. nimet ja rotu vaihdettu totunnaisten rajojen paljastamiseksi.)

keskiviikko 11. elokuuta 2010

HAASTE: Eroon 10 tavarasta!

Uusi Musta kirjoitti tavarasta luopumisesta ja erilaisista tavarastaluopumishaasteista, joita on ilmeisesti ollu jo melko monessa blogissakin. Lisään oman blogini listan jatkoksi:

Haastan kaikki lukijat luopumaan kymmenestä (10) tavarasta tämän kuun loppuun mennessä. Kuten Uudessa Mustassakin jo todettiin, yhden tavaran määrittely on vaikea tehtävä. Jokainen käyttäköön omaa mielikuvitustaan ja maalaisjärkeään määritellessään tavaran.

Listan luovutetuista tavaroistasi toivoisin saavani tämän kirjoituksen kommentteihin, kiitos. :)

[edit 15.8. klo 18.53] Sain vihdoin ja viimein kirjahyllyn koottua ja kirjat purettua siihen. Samalla raakattua joukosta muutamia kirjoja, joita tuskin tulee koskaan luettua tai jotka ovat sisällöltään vanhentuneita. Kirjat saa uuden kodin (toivottavasti) kirjaston kirjanvaihtopisteen kautta. Vaihtoon lähteviä kirjoja on 18:

1. Lin Carter - A look behind the Lord of the Rings
2. Douglas Adams - Dirk Gentlyn holistinen etsivätoimisto
3. Matti Kuusi & al. - Maailmankuvan muutos tutkimuskohteena
4. Rohkeutta vai nihkeyttä? Suomalaisen kansallistunteen ja globalisaation suhde.
5. Eric Schlosser - Pikaruokakansa
6. Kuluta harkiten. Vastuullisen kuluttajan opas.
7. Castren & Pajuoja. Monoa moottoritielle!
8. Olavi Jama - First we take Manhattan. Terrorismi ja uusin maailmanjärjestys.
9. Timo Kuronen - Kansalaiskeskustelun edellytykset ja mahdollisuudet tietoverkkojen aikakaudella.
10. Veijo Hietala - Ruudun hurma
11. Paavo Haavikko - Fantastisia kertomuksia
12. Sari Kuvaja - Itsekkyys
13. Leo Vuotila - Ihmisen oikea ja väärä
14. Lennart Koskinen - Mikä on oikein?
15. Olavi Aula - Gandhi ja väkivallattoman vastarinnan peruskuviot
16. Olli Tammilehto - Yhden taalan kysymys. Globalisaatio ja köyhyyskiista.
17. Steven Hall - Haiteksti
18. Mary Kirchoff - The art of Dragonlance [/edit]

maanantai 21. kesäkuuta 2010

Persoonallisuustesti vol.2

Sähköpostin kätköistä löytyi yllättäen syyskuussa 2008 tehdyn persoonallisuustestin tulokset. Syksy 2008 oli ilmeisesti sitä aikaa kun "löysin itseni" eli luin uskomattomat määrät kirjoituksia introverttiydestä ja temperamentista muutenkin. Suurimmalta osaltaan tulokset tuntuvat pitävän paikkansa, erityisesti töiden osalta, mutta esimerkiksi tuota lakiin ja järjestykseen uskomista en tunnista – tai tahdo tunnistaa – itsestäni.

Your Keirsey Temperament Sorter Results indicates that your personality type is that of the GUARDIAN.

Guardians are the cornerstone of society, for they are the temperament given to serving and preserving our most important social institutions. Guardians have natural talent in managing goods and services -- from supervision to maintenance and supply -- and they use all their skills to keep things running smoothly in their families, communities, schools, churches, hospitals, and businesses.

Guardians can have a lot of fun with their friends, but they are quite serious about their duties and responsibilities. Guardians take pride in being dependable and trustworthy; if there's a job to be done, they can be counted on to put their shoulder to the wheel. Guardians also believe in law and order, and sometimes worry that respect for authority, even a fundamental sense of right and wrong, is being lost. Perhaps this is why Guardians honor customs and traditions so strongly -- they are familiar patterns that help bring stability to our modern, fast-paced world.

Practical and down-to-earth, Guardians believe in following the rules and cooperating with others. They are not very comfortable winging it or blazing new trails; working steadily within the system is the Guardian way, for in the long run loyalty, discipline, and teamwork get the job done right. Guardians are meticulous about schedules and have a sharp eye for proper procedures. They are cautious about change, even though they know that change can be healthy for an institution. Better to go slowly, they say, and look before you leap.

Guardians make up as much as 40 to 45 percent of the population, and a good thing, because they usually end up doing all the indispensable but thankless jobs everyone else takes for granted.

Guardians at Work

As a Guardian, you enjoy working as a valued member of a team, whether you are leading it or following a credible leader. You like to work with people who carry their weight. You appreciate having clear-cut responsibilities and being recognized for your dedication and achievements. Your natural traits are those that employers have traditionally valued - and that successful companies still respect. You are responsible and loyal to an organization once you've signed on.

You are most comfortable when your life is structured. As a result you usually prefer a workplace that lets you create a routine you can settle into. Because you are dependable and exacting, your colleagues and customers rely on your work. Your ideal job offers you a clear chain of command, and lets you progress through a hierarchy based on your meeting expectations.

tiistai 20. huhtikuuta 2010

Kuvasosiologiaa

"Kuluttajan arki on muuttunut entistä kiireisemmäksi. Omaan elämään vaikuttavat sisäiset paineet: työssä pitää jaksaa suorittaa yhä enemmän ja ajanhallinta on entistä haastavampaa. Taustalla vaikuttavat ulkoiset paineet, kuten talouden taantuma ja huoli ilmastonmuutoksesta. Näiden haasteiden ristipaineet näkyvät kaikissa kuluttajien valinnoissa, myös juomien ostopäätöksissä. Juomien nauttiminen on saanut uusia merkityksiä: juomahetki ei enää sammuta janoa ja virkistä, se tarjoaa myös hetken, jolloin voi lyhyeksi ajaksi irrottautua arjesta ja nauttia pienistä elämyksistä."

Näin kuvaillaan kuluttajien arvo- ja asennemaailmassa tapahtuneita muutoksia Hartwallin viimeisimmässä Point -lehdessä (2/2010). Tuntuu siltä kuin Hartwall olisi keksinyt pyörän uudelleen. Juoman parissa voi rentoutua!

En oikein tiedä kuinka päin asia menee: johdattaako Hartwall ihmiset huomioimaan juomahetken arjesta irtauttavan vaikutuksen vai ovatko ihmiset alkaneet vasta nyt huomaamaan tauon merkityksen? No, olipa asia kuinka päin tahansa, tällä kertaa kiinnitin tekstin sijasta huomion jutun ohessa olleeseen kuvaan:

Ensinnäkin kuvassa pisti silmään se, että siinä on mies. Miksi mies? Eivätkö naiset tarvitse töidensä lomaan lepoa ja rentoutusta? Kuva ylläpitää vanhentunutta käsitystä siitä, että miehet tekevät edelleenkin työn.

Toiseksi mainoksessa häiritsee se, että siinä valkokaulustyöläinen mekaanikon, siivoojan tai muun "oikean työn" tekijän sijaan. Hartwall on sikäli ajan hermolla mainoksensa kanssa, että työ todella on siirtynyt kohti toimistoissa ja niiden ulkopuolella - metropoleissa, sanoisivat toiset - suoritettavaa tietotyötä.

Ja kolmanneksi mainoksessa istuva rentoutuja on sijoitettu johonkin niin toisenlaiseen paikkaan, että sitä on vaikea yhdistää työhön. Miksei kuvaa ole otettu esimerkiksi toimistossa, jossa mainoksen henkilö selkeästi työskentelee?

Ymmärrän toki sen, että yhteen kuvaan ei voida valita kaikkia mahdollisia työn tekijöitä tai ympäristöjä. Pois jättämisellä Hartwall kuitenkin luo kuvaa nykyaikaisesta raatajasta: valkoisesta valkokauluspaitaisesta miehestä.

Edellä mainitut huomiot herättivät vain lisää kysymyksiä. Minkälaisen viestin kuva välittäisi jos siinä olisi esimerkiksi kotiäiti sotkuisessa kodissa muutaman lapsen kanssa? Tai miltä mainos näyttäisi, jos se olisi laadittu 70-luvulla?

perjantai 26. helmikuuta 2010

Entä ihmisten oikeudet?

Ympäristönsuojelutarkastaja Petri Huovila kirjoitti Karjalaisessa (25.2.) turkistarhoihin kohdistuneista kuvausiskuista, jotka tehtiin samaan tapaan kuin parin vuoden takaiset iskut tuotantoeläinlaitoksiin. Seuraa siis jälleen kerran dialogia, jossa kontekstistaan irrotettuja lauseita kommentoidaan kirjoittajan itsetuntoa nostattavilla pikkunäppärillä vastauksilla.

K: Voiko kukaan tai tuleeko kenenkään ottaa vakavasti laittomasti hankittua todistusaineistoa?

V: Kuvamateriaalin ottaa vakavasti ainakin eläinsuojeluväki ja ilmeisesti myös media, koska julkaisivat videot ja järjestivät niistä myös keskustelua. Asian ottaa ilmeisen vakavasti myös kansa, joka on tahoillaan käynyt keskustelua asiasta. Ainoat, jotka eivät tunnu ottavan asiaa vakavasti, on Sirkka-Liisa Anttila, Suomen hallitus ja eduskunta.

K: Jos tuhannen eläimen joukossa on muutamia vioittuneita, niin mitä sitten? Onko asialla oikeasti jotain merkitystä?

V: Lähdetään nyt vaikka tuosta luvusta, jonka itsekin toit jo esille. Maailmasta löytyy eläinlajeja, jotka elävät jopa kymmenientuhansien laumoissa/parvissa, siinä ei ole mitään kummallista. Tällaiseen laumaan mahtuu tietenkin myös niitäkin yksilöitä, jotka ovat vioittuneita oman toimintansa tuloksena. Voin kuitenkin taata, että yhdenkään tällaisen lajin luonnollinen elinympäristö ei ole pieni häkki, jossa joku muu eläinlaji on sen pakottanut "elämään". Luonnossa eläimillä ei käsittääkseni esiinny myöskään psyykkisiä ongelmia, joita em. häkit tuntuvat niille aiheuttavan. Että sitä sitten, Petri. Ihmisen teoista seuraa myös ihmisen vastuu.

K: Toki niin ihmiset kuin eläimetkin on alunperin luotu vapauteen, mutta ihmiselle on annettu hallitsijan asema maan päällä. Sen perusteella meillä on lupa ja velvollisuus hyödyntää luomakunnan anteja sopivilla tavoilla.

V: Tässä Petri on tavallaan oikeassa: ihminen itse on antanut itselleen hallitsijan aseman maan päällä. Sopimusta valmisteltaessa ei kuitenkaan ole kuultu sopimuksen toista puolta, eläinkuntaa, joten sopimus on täysin yksipuolinen eikä sitä siten voida pitää pätevänä. Luulen tosin, että Petri viittasi tässä johonkin ylevämpään tahoon, jonka sopimuksia ei ihmisen tai eläimen käy kiistäminen. Sama taho kaiversi aikoinaan ne kuuluisat taulut, joissa luki muun muassa "Älä tapa".

K: Älkäämme inhimillistäkö eläimiä, vaikka ne elokuvissa osaavatkin puhua, itkeä ja nauraa, muistella menneitä ja suunnitella tulevaisuutta.

V: Hetkinen, hetkinen! Epätasa-arvoa havaittu! Miksi sinä saat käyttää vanhaa kirjaa oikeutuksena eläinten tappamiselle, mutta eläinoikeusaktivistit eivät saa käyttää vaivalla ja suurella rahalla tehtyjä elokuvia omina lähteinään?

K: Eläimet eivät ole inhimillisiä olentoja, vaikka eläinaktivistit ehkä ajattelevat ihmisenkin olevan vain yksi eläinlajeista.

V: Eläinaktivistien lisäksi näin ajattelee myös tiede, jonka mukaan ihminen on polveutunut apinoista ja on siten itsekin eläin. Pidemmälle kehittynyt kylläkin, mutta silti eläin. Apinoista polveutumisen todistavat biologit DNA-vertailuineen ja ympäristönsuojelutarkastajat mielipidekirjoituksineen.

K: Eivät häkitetyt turkiseläimet tai kanata välttämättä voi huonosti, vaikka meitä saattaa säälittääkin niiden elinolojen ankeus. Ehkäpä eläimet jopa nauttivat turvallisesta, suojatusta kopperostansa ja siitä, että saavat olla luomakunnan "herran" palveluksessa, kuka tietää?

V: Jos eläimet palvelisivat herraa samanlaisella sokeudella kuin ympäristönsuojelutarkastaja Petri Huovila palvelee omaansa, päästäisin eläimet pahasta ihan itse.