Ilma oli vuodenaikaan nähden kummallinen, lunta satoi. Olin matkalla Helsingistä Heinolaan, kotiin. Bussimatkan aikana söin yhden kasvispasteijan ja kolme karjalanpiirakkaa. Soitin myös yhden puhelun välttääkseni pitkän kävelymatkan märässä sateessa.
"Moi", vastasi ääni linjan toisessa päässä aivan kuin tietäen, kuka soittaa.
"Perkeleen kännykät!", kirosin ja vaivuin joukkoliikenteessä niin tyypilliseen kevyeen ja katkonaiseen uneen.
Niinpä niin, kehittyvän teknologian myötä elämästämme tulee entistä helpompaa ja hallittavampaa. Miten kätevää onkaan kun soittajan henkilöllisyys näkyy puhelimesta! No okei, myönnetään, onhan se kätevää jos puheluun ei ehdi vastaamaan tai - kuten minulla - puhelin on usein äänettömällä. Mutta jos asia on tärkeä, soittaja luultavasti soittaa toisenkin kerran.
Kännyköiden myötä soittajan numero ja useimmiten myös nimi on selvillä jo ennen vastaamista. Näin puheluihin liittyvä mysteeri katoaa ja siihen liittyvä pieni tunne-elämys kuuluu menneeseen aikaan. Moni varmaan muistaa lankapuhelimet, joihin vastatessa ei koskaan tiennyt kuka sieltä soittaa. Äiti, kaverit, ihastus tai kiusaaja olivat kaikki tasa-arvoisessa asemassa puhelimeen vastatessa. Nyt soittajan näkee heti ja ikäville tyypeille ei ole pakko vastata. Numeron näyttäminen siis riistää vastaajalta mahdolliseen tunne-elämykseen, ilahtumiseen, pettymiseen tai muuhun. Elämästä tulee helpompaa, mutta samalla myös tylsempää.
Onneksi tuo tunne-elämys on helposti palautettavissa, kännyköiden asetuksista kun saa oman numeronsa piiloon. Tarjotkaa siis tuttavapiirillenne mahdollisuus iloiseen tai ikävään yllätykseen ja laittakaa numeronne piiloon!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti