Kattava valikoima aatoksia viikolta

Uinti muistuttaa paljolti meditaatiota. Huomio ei ole tuore, vaan on pyörinyt päässä jo vuosia. Nyt pullautin sen kuitenkin päivänvaloon ja annan tilaa vaikkapa (sana, jolla merkitään valintojen valtaisaa mahdollisuutta) esimerkiksi sen pohdiskelulle, mistä Markus Kajo keksii kaikki juttunsa. Myöhemmin ajattelin, että Kajon ja Liimatan menetelmä lienee kirjoittaa kaikki mikä mieleen tulee. Tehokas menetelmä siitä huolimatta, että taajin ajatus on pillu. Menetelmä on puhdistava ja hauska kun saa kirjoittaa mielensä puhtaaksi. Miksei muka muuten saisi?

Puhuttiin eräänä päivänä töissä ajatuksen ja tapojen urautumisesta. Minun tapa on ainoa oikea ja aina on tehty näin, sanotaan. Näimme lähimmäisillä olevan oikeus ja velvollisuus toimia toisinaan toisin. Reaktionaiheuttamismielessä tai huvikseen.

Jännää, miten koskaan ei tunnu olevan mitään kirjoitettavaa, vaikka pään läpäisee päivän mittaan mitä mielenkiintoisimmat ajatukset. Esimerkiksi keskiviikkona otin töistä ison pahvilaatikon mukaan kotiin, koska on menossa muutto. Matkan aikana mietin, että miltähän mahdan näyttää, ison laatikon kanssa polkeminen kun on mitä on. Tulin ajatelleeksi sitä, että kompurointia voisi pitää jonkinlaisena performanssina. Tästä ajatus jatkoi matkaa sinne, jossa kysytään mikä tai mitä on performanssi. Lopulta ajatus pääsi sinne aavalle, jossa todetaan performanssia olevan kaikki tai ei mitään.

Miksi pelkästään Valion Premium-juustoissa on maininta siitä, että juusto on tehty "juustomestarin ammattitaidolla"? Onko muut juustot tehnyt sattumalta kunnossapidon tai laskennan esimies?

Kuinka monta siivua mahtuu pulloon? Siivun paksuuteen vaikuttaa ainakin se, missä seurassa siivuja otetaan ja onko juovoilla omat pullot. Mikäli pulloja on vain yksi, keskinäinen rakkaus muita juovoja kohtaan ohentaa siivuja huomattavasti. Edelleen pitää pohtia sitä, onko siivu vähemmän kuin huikka ja onko niin, että siivu otetaan viinasta, huikka miedommista.

Luen näitä tekstejä päässäni sillä äänellä, jota en lausuessa saisi aikaiseksi. Ääni muistuttaa Kyrön mielensäpahoittajan lukijaa (Antti Litja, tarkistin) ja se tuo tekstiin ryhtiä ja ajatukselle pontta.

Eräänä päivänä meinasin lopettaa eräänkin lauseen sivulauseeseen "myös siinä mielessä, jossa sen ajattelit". En enää muista lauseen aiheutta, mutta sivulause sopinee moneen yhteyteen.

Töissä on partasuojia. Nimitys on virheellinen, sillä eihän parta vaarassa ole, vaan juustot. Parraltasuojia, siis.