Luonnollisesti hullu

Bongasin jostain lehdestä kirjaesittelyn tiedetoimittaja Marko Hamilon "Luonnollisesti hullu – evoluutio ja mielenterveys" -kirjasta. Esittely lupasi jotain, jota todella rakastan: kulttuurin kyseenalaistamista biologian keinoin. Hamilo kirjoittaa, että nykyään hellitään ajatusta siitä miten ihmisen toimintaa peilataan lähes pelkästään kulttuuriin ja ihmisen biologinen tausta jätetään hyvin pienelle huomiolle. Mutta kuten kirjassa osoitetaan, monelle "ongelmalle" tai "sairaudelle" löytyy ihmisen evoluutiosta varsin pätevät syyt.

Kirjan takakannen mukaan kirja on "yleistajuinen johdatus evoluutiopsykiatriaan". Yleistajuinen kirja todellakin oli, mutta johdatuksesta evoluutiopsykiatriaan olen erimieltä. Mikäli kirjan haluaisi olevan johdatus evoluutiopsykiatriaan, siihen tulisi mielestäni lisätä enemmän teoriaa sekä evoluutiosta että psykiatriasta. Nyt kirja oli lähinnä kokoelma (joskin mielenkiintoinen sellainen) erilaisia esimerkkejä siitä, miten nyky-yhteiskunta käsittelee evoluution myötä muodostuneita ominaisuuksia ongelmina tai sairauksina. Ratkaisuksi Hamilo ei kuitenkaan ehdota takaisin kivikauteen palaamista, vaan ainoastaan ihmisen biologisen taustan palauttamista sille kuuluvalle paikalle.

Kirjan lukemiseen minulta meni vain päivä, joka on omalla lukutahdillani todella nopea. Nopealukuisuus viestii kahdesta asiasta: ensinnäkin kirja oli uskomattoman mielenkiintoinen ja toiseksi se oli aivan liian lyhyt! Kirjassa oli vain 159 sivua, joista jopa 22 sivua on sanastoa tai lähteitä. Toisaalta tälläisenaan – helppolukuisena, teoriattomana ja lyhyenä – kirja on nopeasti luettu ja lukija voi siirtyä pohtimaan siinä esitettyjä kysymyksiä.

Tärkein kysymys, jonka Hamilo kirjassaan esittää on "tulisiko meidän muuttaa yhteiskuntaa vai ihmisiä?".